Raija Orasen tuorein romaani Ackté!
(Teos, 2016) on nimensä mukaisesti taiteilijaromaani ensimmäisestä
suomalaisesta kansainvälisesti menestyneestä sopraanosta Aino
Acktésta. Tarinassa minäkertoja Ackté kertoo elämänsä vaiheista
toisaalta päiväkirjamaisesti ja toisaalta muistelmatyyliin.
Varsinaisesti tarina alkaa vuodesta
1894, jolloin 18-vuotias Aino matkustaa Pariisiin opiskelemaan
laulamista tavoitteenaan kiinnitys primadonnaksi Pariisin Suureen
Oopperaan. Selvää on, ettei matkustelu 120 vuotta sitten pitkin
Eurooppaa ollut ihan yhtä yksinkertaista kuin nykyään. Aino oli
kuitenkin aatelisesta, joskin vähävaraisesta, kulttuurikodista
lähtöisin, joten lähtökohdat ulkomailla opiskeluun ja
oopperatähteyden tavoitteluun olivat suotuisat.
En ole aikaisemmin kovin paljon pitänyt
Orasen kirjoitustyylistä, mutta hänen historiallisten
elämänkertaromaaniensa aiheet ovat poikkeuksetta olleet
kiinnostavia. Tässä uusimmassa Ackté! -romaanissa kuitenkin myös
kirjoitustyyli on miellyttävää eikä siinä lukiessa häiritse
juuri mikään. Teksti etenee sujuvasti ja varsinaista tarinasisältöä
tukien.
Oranen on selvästi nähnyt vaivaa
perehtyessään todellisen Aino Acktén elämänvaiheisiin,
kirjeenvaihtoon ja muihin Acktén teksteihin. Romaanissa todella
kuuluu Acktén omien ajatusten ääni. Kirjasta saa hyvän kuvan
siitä, millaista naislaulajan elämä oli 1900-luvun taitteessa
oopperaroolien ja muiden esiintymistilaisuuksien perässä juostessa
pitkin Eurooppaa ja Amerikkaa. Samalla kuitenkin pienet lapset oli
jätettävä jopa vasta muutaman kuukauden ikäisinä kotiin
hoitajien ja isoäitien kasvatettaviksi. Maailmalle oli mentävä,
kun esiintymispalkkiot, maine ja kunnia sinne vetivät. Acktén omaa
elämäntarinaa ja valintoja ymmärtää myös paremmin, jos on
vähänkään perillä eri säveltäjistä ja oopperan klassikoista.
Aino Ackté liikkui monipuolisissa
kulttuuripiireissä ja romaani luokin eläväisen, persoonallisen ja
hauskan kuvan sen ajan hyvinkin itsetoisista ja -riittoisista taiteilijoista. Kirjan keskeisiä henkilöitä
Acktén lisäksi ovat mm. Robert Kajanus, Oskar Merikanto, Jean
Sibelius, Juhani Aho ja erityisesti Albert Edelfelt.
Samoihin vuosiin
ja vuosikymmeniin mahtuvat myös Suomea kohdanneet
venäläistämistoimenpiteet, manifestit ja muut sortotoimet.
Romaanissa seurataankin kulttuurielämän lisäksi Suomen itsenäistymishistorian vaiheita melko tarkasti, olihan Aino Ackté
vuosikausia naimisissa poliittisesti merkittävässä roolissa toimineen senaattori Heikki Renvallin
kanssa.
Raija Orasen teos on siten mukavaa
luettavaa erityisesti kaikille niille, joita kiinnostavat Suomen
kulttuurielämä ja kultakauden taiteilijat historiallisesti
kuohuvien vuosikymmenten aikana 1890-luvulta pitkälle 1930-luvulle
asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti